Kuukauden kuva

Lumihuntu

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Pimeys

Sisun viime öisen kiukuttelun jälkeen, yksi ylimääräinen tunti unta tuntui yöllä maailman parhaalta ajatukselta. Kas kummaa heräsin jo 6.15. Miten ihmeessä voikin aina käydä niin, että kun saisi nukkua, sitä pomppaa pystyyn jo ennen kukon laulua. Toivo pohti yhtenä koulu aamuna samaa asiaa, kun ei viikonloppuisin väsytä yhtään vaikka heräis aikaisemmin.

Aamupalan ja pyykin viikauksen jälkeen lähdimme Ukkokullan kanssa yllätys yllätys rakentamaan kanalaa. Eilen sain laitettua aluskatteen ja ruoteet sekä koolaukset seinäpeltejä varten. Tänään laitoimme etuseinään pellit, ukkokulta teki räystäät ja kuistin katollekin laitettiin puolet pelleistä(2kpl).
Seinien yläosan materiaali mietittiin muutaman kerran, kunnes muistettiin pihan laidalla nököttävä peltikasa. Viime kesänä vanhaa kanalaa varten käytiin purkamassa yhdestä rakennuksesta pellit. Ehtona oli, että puramme kaikki ja viemme pois. Pellin asennus käy paljon nopeammin kuin esim lauta/paneli seinän teko ja tällaisessa rakennuksessa ei auringon haalistamat väri erot ja vanhat naulanreiät haittaa.

Siinä rakentaessa jostain ihmeen syystä meille tulee melkein aina jotain pientä riitaa tai sanaharkkaa. Yleensä asia on ihan yksin kertainen ja mitätön. Mie en tajua jotain asiaa ja Ukkokulta ei tajua etten mie tajua:)
Naisten ja miesten aivot on vaan niin erillaiset, että väärin käsityksiä syntyy.

Tänään mein kaikilla pojilla oli tosi huono päivä ja meteli pihalla sen mukainen. Mikään ei onnistunut, polkupyöristä irtoili ketjut ja leikeissä tuli riitaa tavallista enenmmin.
Onneks Ukkokulta otti kaikki pojat mukaan lähtiessään asioille. Sillä aikaa sain rauhassa nikkaroida eteisen pääty räystäitä.

Pieni kekeytys siihenkin hommaan tuli, joku sauvakävelijä oli valinnut reitikseen mein ala tien ja siitäkös koirat alkoi rähisemään. Tuomas juoksi katsomaan ja Sohvi haukkui mäenpäällä niin vietävästi, se kun ei viitsi juosta jos ei oo jotain todella mielenkiintoista.
Samainen lenkkeilijä meni hetken kuluttua kylätietä pitkin, siihen Tuomas ei reagoinut kuin pelkällä katseella.
Niin sen kuuluu mennäkin, omalle pihalle ei ihan ketä tahansa tarvi laskea. Kylätiellä kulkijoita ei saa mennä hätyyttelemään.

Rakennus hommat keskeyty lopullisesti kun tuli pimeää. Viiden aikaan ei meinannut nähdä lautaan piirrettyä viivaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos palautteesta.